Suomi tarvitsee toimivan itä-länsi-rataverkoston
Suomessa on vireillä monia ratahankkeita, mutta yksi tärkeimmistä on nyt jäänyt kärkihankkeista puuttumaan. Tämä ratahanke olisi nykyinen Euroopan turvallisuustilanne huomioiden otettava vakavaan keskusteluun mukaan. Kyseessä on Suomen kehärata -selvityksessä mainittu Parkanosta Poriin kulkeva Itä-Länsirata. Yhteys tukisi Suomen huoltovarmuutta ja olisi tärkeä myös maanpuolustuksen ja turvallisuuden kannalta, sillä ainoa uhkakuva Suomea kohtaan tulee tällä hetkellä Venäjältä.
Noin 15 v. sitten käytettiin 40 miljoonaa euroa Savonlinna-Pieksämäki-radan kunnostukseen, mutta siinä ei kunnostuksen jälkeen koskaan aloitettu liikennöintiä. Tällä hetkellä liikennöinnin aloittamisen esteenä on Savonlinnan Laitaatsalmesta puuttuva rautatiesilta. Valtio jätti sen säästösyistä rakentamatta, kun syväväylä siirtyi Laitaatsalmeen. Nyt olisikin aika tehdä uusia päätöksiä sillan rakentamisesta. Junaliikenne on vapautumassa kilpailulle ja Lähijunat Oy on jo ostanut VR:ltä lähijunia liikennöinnin aloittamista varten. Myös VR voisi olla kiinnostunut aloittamaan liikennöinnin uudelleen.
Toimiva itä-länsiyhteys rautateitse toisi uutta kuljetuskapasiteettia myös teollisuudelle ja metsänjalostukselle. Rautatie on nopea ja tehokas esim. puunkuljetuksissa, millä saadaan kuljetettua isoja määriä verrattuna rekka-autoihin, joita niitäkin edelleen tarvitaan siirtokuljetuksiin. Asukkaiden vähentyessä maaseuduilta ja syrjäseuduilta niiden tiestö on jäänyt huonommalle hoidolle, eikä valtion budjetista löydy enää rahaa tasokkaaseen tieverkoston ylläpitoon. Toimiva rataverkosto olisi siinäkin suhteessa perusteltu ratkaisu.
Jos asiaa katsoo puhtaasti Savonlinnan ja lähiseutujen näkökulmasta, myös länteen päin toimiva junayhteys helpottaisi ja nopeuttaisi matkailua alueellamme. Turismi on Savonlinnan talousalueella tärkeä ja kasvava elinkeino. Kukapa ei tuntisi Savonlinnan Oopperajuhlia, Lustoa, Punkaharjun taidekeskittymiä yms. Tänne halutaan tulla, ja turismin lisäksi toimiva joukkoliikenne tukisi myös järkevällä tavalla ilmastotavoitteita.
Savonlinna on myös vireä opiskelukaupunki. Meillä on XAMK-ammattikorkeakoulun kampus, jossa on lukuisia eri opintomahdollisuuksia. Perinteisten hoitoalojen lisäksi myös sellaisia, mitä ei muualta löydy. Savonlinnassa on mm. panostettu ja panostetaan lähivuosina puunjalostuksen tutkimus-, tuotekehitys- ja koulutushankkeisiin. Teknologiapuistossa puurakentamisen laboratorio- ja toimitiloihin investoitiin 15 miljoonaa euroa. Tähän on tarkoitus neuvotella yhteistyössä Aalto-yliopiston kanssa uutta professuuria tukemaan teollisen puurakentamisen insinöörikoulutuksesta diplomi-insinööriksi. Tavoitteena on luoda koulutukseen, tutkimukseen ja tuotekehitykseen perustuvia edellytyksiä Savonlinnan
puunjalostusteollisuuden kasvulle kestävän kehityksen ja järkevän resurssien käytön periaatteella.
Savonlinnassa on myös Taidelukio sekä Tanhuvaaran urheiluopisto, joihin tullaan opiskelemaan ympäri Suomea. Myös muita opiskelu- ja kouluttautumismahdollisuuksia on monia, ja opiskelijat tarvitsevat toimivia joukkoliikenneyhteyksiä. Joillekin se voi olla jopa tärkeimpiä tekijöitä opiskelupaikkaa valitessa. Siksikin nyt olisi korkea aika laittaa suunnitelmat käytäntöön ja rakentaa rautatiesilta Laitaatsalmeen. Tämä ei ole hanke pelkästään Savonlinnalle, vaan koko Itä-Suomelle.
Savonlinnan Seudun Perussuomalaiset ry